Matka tänne tuntui melkoisen pitkältä Evan korkean kuumeen ja oman oksentelun vuoksi. Tänään Evalla on onneksi ensimmäinen kuumeeton päivä ja kukaan muu ei ole yökkäillyt, joten taisipa olla vain matkapahoinvointia. Muuten matka meni Evan kanssa paremmin kuin hyvin. Lauleskeli ja jutteli kaikille ja päästiinpä Bangkokissa jonojen ohitsekin ja eri ovesta ensimmäisenä koneeseen kuin muut. Meidät vain napattiin jonoista pois, ei huono ollenkaan.
Aurinko on paistanut ja lämmintä piisaa jopa minun mittapuuhun. Ei palella ei :) Jes! Väritys on alkanut muuttumaan enemmän paikalliseksi kuin länsimaalaiseksi. Marko ei enää löydäkään minua ihmisten joukosta mustien hiusten vuoksi kuten Suomessa tekee, voin yrittää siis harhauttaa sen :)
Ihmiset ovat hymyileviä ja erittäin kohteliaita. Englanninkielen taito on surkeaa, joten keskusteluja on tosi hankala saada aikaiseksi muiden kuin Markon luokkakavereiden kanssa. Muita turisteja ei sitten juuri ollekaan tällä alueella. Hyvä niin!
Eva saa huomiota ja paljon!! Ihmiset koskettelevat, hymyilevät, heiluttavat ja kiikuttavat häntä ympäriinsä Evan suostuessa syliin. Tulipahan jo yhdelle siivooja naiselle sanomistakin, kun hänelle Eva suostui menemään syliin, mutta ei respan naiselle. Hän oli selkeästi näreissään ja tiuskaisi siivoojan antamaan lapsen takaisin ja pysymään poissa respan alueelta.
Kaikki on uutta ja olemme ehtineet nähdä vasta lähialuetta. No onhan tässä vielä aikaa. Välillä pitää muistuttaa itseään että ehtii tässä muinakin päivinä tekemään, jotain eikä kaikkea tarvitse tehdä yhdellä kertaa.
Markolla alkaa huomenna koulu ja me alamme miettiä mitä touhuamme päivät Jeren kouluhommien lisäksi. Markoa jännittää hieman kun on ainoa "ei natiivi", mutta eiköhän tuo ala sujua muutaman päivän jälkeen.
 |
| Eva valmiina ekaan päivään. Rinkka oli loisto ostos, rattailla mahdottomuus liikkua. |
 |
| Näkymä parvekkeelta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti