torstai 27. syyskuuta 2012

Thaimaa kutsuu...

Se on sitten syksyn ihanuus käsillä, tosin ihan hirmuista eroa en huomaa kuluneeseen kesään... Miten niin pidän auringosta ja lämmöstä :)

No tähänpä tulee nyt sitten muutosta ainakin kuukauden ajaksi, nimittäin tammikuun koittaessa lentokoneen nokka suuntaa kohti Thaimaan Phuket Townia. Seuraava askel lähdön suuntaan on käsillä ja aika mielenkiintoiselta tuntuu, tosin järjellisesti ajatellen täysin hullu idea.

Maailmalla tarjotaan TEFL koulutusta joka tarkoittaa Teaching English as Second Language ja tätä varten lähdemme Thaimaan lämpöön. Miten harmillista, että tuo koulu on juuri lämpöisessä maassa!! Marko menee tällä erää lukemaan tämän tutkinnon ja minä kannustan lasten kanssa kovasti tenttaamalla opittuja asioita. Englannin kielen opettajan paikkoja on avoinna ympäri maailman joitain kymmeniä tuhansia, joista toivottavasti meille aukenee yksi.

Syksyn aikana laitamme tämän asunnon pakettiin. Vuokrasopimus loppuu joulukuun loppuun jolloin on hyvä tehdä jälleen karsinta kamoista ja laittaa loput jäävät tavarat varastoon. Helmikuussa sitten palatessa voimme ottaa jonkin pienen asunnon vielä siksi aikaa kun täällä olemme. Eipähän mene vuokra ja sähkökuluja tammikuun ajalta. Koulu ei toki ole kovinkaan kallis, mutta silloin kun tulot ovat nolla se pienikin summa on riittävän iso. Sitten pitää vielä selvittää vakuutuksia ja rokotuksia matkalle ja Jeren koulu. Kuukauden ajan meidän pitäisi selvitä opiskelusta omin voimin ja molempien hengissä :)

Eva tuli 6kk tämän kuun alussa ja on iso tyttö (10kg). Mihin se vauva katosi? Iso kiitosaihe on, että tuberkuloosi paise alkaa vähitellen paranemaan. Haavasta alkaa jo näkyä pohja, joten toiveissa olisi haavan umpeutuminen ennen matkaa. Eipähän menisi mitään uutta pöpä sinne.

Suunnitelmia on ollut kaikenlaisia tässä lähetyslinjan aikana ja sen jälkeenkin, mutta ensimmäisen kerran on rauha sydämessä. Olemme itse rukoilleet ja tiedämme monien myös rukoilleen puolestamme ja luotamme että Herra johdattaa niitä jotka rukoillen kulkevat. Sinällään tuo kuukausi ei vielä ole pitkä aika olla poissa Suomesta, mutta koen sen olevan hyvä etappi harjoitella lapsen kanssa oloa ulkomailla. Rukouksemme on, että tuon ajan aikana saamme varmuuden suunnasta mistä töitä voi hakea ja missä meitä voitaisiin tarvita. Pieni "haavistus" meillä voisi asiasta olla, mutta eiköhän tuohonkin varmuus tule.