Nyt alkaa olemaan viimeiset päivät käsillä;
neljä päivää enää jäljellä! Ja Suomessa pakkanen sen kun jatkaa paukkumistaan.
Lentokentällä voi olla lauantaina tärisevää porukkaa...
Kaikkea on koettu ja kaikkea on
ajatuksiin mahtunut. Mahtuupa päiviin yhden asunnon osto Keuruultakin netin välityksellä!
Olipahan aika pähkäily ostaa asunto pelkkien kuvien perusteella. Pääsemme sinne
siis sunnuntaina, kun täältä saavumme Suomeen. Pieni kaksiohan tuo on, mutta
eiköhän siellä sen aikaa pärjää, kun kaikki saman katon alla olemme. Jere pääsee
jatkamaan kouluaan Keuruulla, joka lienee tällä hetkellä pääasia.
Mutta nyt vähän asiaakin... Kävimme
lauantaina eläinpuistossa, joka laittoi ajattelemaan asioita. Pohjana
ajatuksille 1. Mooseksen kirjan ensimmäisen luvun jakeita:
" Ja Jumala siunasi heidät,
ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää
maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan
linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet"
Luotuaan ihmisen Jumala antoi
ihmiselle tehtävän hallita Hänen luomaansa maailmaa. Maailman hallinta piti sisällään
eläinten lisäksi luonnon käyttäminen elämiseen. Hän antoi meille kaikki
edellytkset elämiseen. No miten tämä liittyy meidän vierailuumme eläinpuistossa...?
En ole koskaan ollut mikään
luonnosuojelija ihminen tai ekologi mitenkään erityisellä tunteella, mutta eläinpuistossa
kulkiessa en voinut olla ajattelmatta, että tämä ei ole takuulla Jumalan ajatus
siitä miten luontoa ja eläimiä tulisi hallita. Turistit olivat sotkeneet osan
alueesta roskaamalla luontoa todella törkeästi ja eläinten oltavat eivät
vastanneet ihan käsitystämme hyvistä oloista. Osa eläimistä oli järkyttävän
pienissä täysin virikkeettömissä metallihäkeissä ja norsu parat oli alle metrin
mittaisissa metallikahleissa kaikessa söpöydessään. Korkeasaari on muuten
hienosti järjestetty paikka! Eläimet oli ihania ja niiden esitykset oli todella
valloittavia, mutta jotenkin tämä toinen puoli teki tosi surulliseksi.
Ei minusta edelleenkään
luonnonsuojelijaa tullut, mutta olen entistä vakuuttuneempi, että kristittynä
minulla on vastuu myös Jumalan luomakunnasta! Ehkäpä jätän muutaman muovikassin
ostamatta, kun pääsemme Suomeen. Yksi ihminen ei maailmaa pelasta, mutta oman
vastuuni voin kantaa :)
Sitten vielä hieman kuvia kertomaan elostamme :)
 |
| Marko ja Eva "jalkakäytävällä", tällä kertaa sinne mahtui :) |
 |
| Eva oppinut uusia asioita; Haloo, kuka siellä? |
 |
| Isä ja Jere antoi elefantille ruokaa, joka kovasti halusi syötävää. |
 |
| Osaan jo syödäkin itse, tosin kukaan ei huoli syliin sen jälkeen... |
 |
| Jere söpön söpön pienokaisen kanssa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti