Ajattelinpa jakaa ajatuksia Jeremian kirjan
tiimoilta.
Tutkin itse systemaattisesti aina jotain
Raamatun kirjaa, eli en vain lue vaan tutkin taustaa ja kaikkea mitä kyseinen
teksti merkitsee. Vanhan Testamentin kirjat eivät ole niitä helppolukuisimpia,
eikä kaikessa aina tunnu olevan edes merkitystä ensisilmäyksellä. Kuitenkin jo
pienen vaivan jälkeen kirja saattaa avautua aivan uudella tavalla. Oma
Raamattuni näyttääkin uudelleen kirjoitetulta, kun sivut on täynnä
kuulakärkikynää. Pitänee ostaa uusi Raamattu sen jälkeen kun kaikki kertaalleen
tällä menetelmällä luettu :)
Mutta jos kiinnostaa kulkea Jeremian ja minun
kanssa kahden ekan luvun verran matkaa ollos hyvä…
Jeremia syntyi n. 645 eKr. ja
palvelustehtävänsä kesti yli 40 vuotta. On siinä miehellä ollut pitkä ura tämän
päivän pätkätöihin verrattuna.
Jeremia Michelangelon silmin |
Jeremian tehtävä ei ollut helppo. Hänet
kutsuttiin kertomaan ettei Jumala voinut enää sietää oman kansansa toimintaa ja
että Jumala rankaisisi myös koko maailmaa sen synneistä. Toisaalta Jeremia sai
myös lohdutuksen sanoman kerrottavakseen; uusi liitto tulisi kuulumaan
jokaiselle, Jumala halusi synnistä huolimatta saada ihmiset yhteyteensä.
Jeremia itse ei ollut temppelin sisäpiiriläinen, joka lisäsi hänen tehtävänsä
vaikeutta; hänellä ei ollut lupa kritisoida temppelin toimintaa oman asemansa
vuoksi.
Mutta Jumala valitsi Jeremian tähän tehtävään
ja sanoi että hänen tarvinnut pelätä mitään eikä ketään ja Jumala itse antaisi
kyllä sanat jotka puhua. 1:10 sanoo ”Sinun tulee repiä ja särkeä, tuhota ja
hävittää, rakentaa ja istuttaa.” Jeremian tuli siis puhua syntiä vastaan,
julistaa tuomio mutta kertoa ennen kaikkea että on toivo ja uudistus.
Toisen luvun teema koskettaa Jumalan omia
lapsia, jotka käyttäytyivät uskottoman puolison tavoin Jumalaa kohtaan. Papit
opettivat mitä opettivat ja ihmisten hengellinen käyttäytyminen oli vain
ulkonaista muotojumalisuutta. Ihmiset kävivät temppelissä käyttäytyen kuin
olisivat uskollisia Jumalan palvelijoita, tekivät rituaalit, mutta ne olivat
Jumalan mielestä tyhjänpäiväisyyttä. Rituaali ilman todellista
jumalanpalvelusta oli vain tyhjiä tekoja. Jumala käski (2:10-11) ihmisten mennä
katsomaan naapurikansojen jumalanpalvontaa. He olivat sentään lojaaleja
jumalilleen vaikka palvoivatkin kuolleita patsaita!
Mitä tämä sitten kertoo minulle tänään? Itse
asiassa olen miettinyt aihetta paljonkin graduni myötä, jossa mietin
yksilökeskeisen kulttuurin vaikutuksia meidän seurakunnissamme. Meidän
kulttuuriamme määrittää elämyksellisyys ja kaiken salliminen. Jokaisella on oma
totuutensa ja kenenkään ei tarvitse noudattaa sääntöjä, koska jokin poikkeus
koskee minua kuitenkin. Onko Jumalan sanoman totuus muuttunut näistä Jeremian
ajanlaskun hetkistä. Enpä usko… Uusi Testamentti vahvistaa kuitenkin myös tämän
saman Jeremialle annetun sanoman. Kulttuuri elää kyllä se on selvää ja onneksi niin tapahtuukin. Mutta onko
siinä kulttuurissa kaikki hyvää jossa olemme niin vastaus on ei. Tuleeko meidän
uskovien elää kulttuurimme mukaa? Vastaisinpa tähän että pidetään se mikä on
hyvää ja pistetään sivuun se mikä ei ole raamatullista.
Miten me uskovat sitten käyttäydymme? Onko
Jeremian sanoma ajankohtainen, pahoin pelkään että kyllä tämä sanoma on tarpeen.
Ikävä kyllä on myönnettävä, että myös tässä ajassa muiden uskontojen
kannattajat näyttävät olevan enemmän tosissaan kuin kristityt. Muiden
uskontojen kannattajat ovat lojaalimpia omille jumalilleen kuin me ja antavat
sen kuulua ja näkyä mielipiteistä välittämättä… Välillä tuntuu että meidän
tehtävä on yrittää olla mahdollisimman hajuttomia ja mauttomia ettei vain
kukaan loukkaannu. Jopa apulannan laulaja sanoi julkisuudessa jota kuinkin
ajatuksen, että gospelin pitää palaa ja olla sellaista että jokainen sen
tuntee. Miksi ihmeessä liekki on hiipunut hiilloksen tasolle.
Jeremian sanoma koskettanee meistä ihan jokaista
jossain kohtaa, niin kuin Raamatun sanomalla tuppaa olemaan tapana.
Jeremia ja kiehuva pata 1:13 |
Siinäpä sitä ajatusta parin ensimmäisen luvun
verran. Onhan noita lukuja tuossa kirjassa aikas monta, joten katsotaan jaanko näitä hajanaisia ajatuksia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti