Alkuvuosi on aina aika, joka vilisee vauhdilla ohitse. Liekö siihen syynä kesän ja synttäreiden odotus joita meillä on sitten kolmin kappalein maaliskuun alussa. Jere alkaa olla lähellä täysi-ikäisyyden rajaa ja Eva täytti kokonaista 2 vuotta ja itse ajattelin saavuttaa aikuisen naisen iän. Mikä se sitten lieneekään... Ikä on mielenkiintoinen seikka. Lapsena saat kuulla että olet jo tarpeeksi iso ja seuraavassa lauseessa että olet vielä niin pieni ettei... Eipä tuo aikuisenakaan näytä muuttuvan. Viimeksi eilen sain kuulla polvinivelrikon hoidosta, että kun olet vielä niin nuori. Hmm kiva kuulla, että olen vielä nuori mutta väärä yhteys mielestäni. Koskaan ei siis hyvä.
Mutta meillepä kuuluu seuraavaa:
Syksy ja talvi on aina jotenkin tuskaisen pitkä aika ja minä olen tunnetusti odottamisen suhteen miinus asteikolla kaiken suhteen. Jäin työttömäksi joulukuun alussa ja ekan viikon jälkeen aloin oleen valmis vetämään ranteita auki tylsyyden vuoksi ;) No nyt ollaan jo maaliskuun puoliväli ohitettu ja olen hengissä. Ja odotan vielä hetken ennen töiden alkua. Työt nimittäin alkaa heinäkuun puolessa välissä Isossa Kirjassa ja tällä erää vuoden pestillä. Jee!
Sen jälkeen sitten katsotaan mitä tapahtuupi... Markon kieliopinnot näyttää pahaenteisiltä suunnannäyttäjiltä, mutta mene ja tiedä. Avoimina kuljemme kompassimme kanssa.
Tämä kevät on myös itsetutkiskelun ja jälleen yllätys yllätys opiskelun aikaa. Olemme sijaisvanhempi koulutuksessa ja siinä kyllä herää tunteet laidasta laitaan. Joutuu miettimään omaa kulunutta elämäänsä ja toisaalta myös pureutumaan pienen ihmisen maailmaan, joka kärsii. Ei ole elämä reilua... Miten kipeästi lapset kaikkialla kaipaakaan ihmisiä, jotka on valmiita käytännössä ottamaan osaa heidän elämäänsä ja rakastamaan heitä, edes vähän.
Muutenkin elämän epäkohdat on jotenkin näyttäytyneet ja herättäneet hämmästystä ja kummastusta. Kongolaiset naiset avasivat elämäänsä ja kertoivat millaista kohtelua saavat Suomen kaduilla; sylkemistä päin näköä ja käsittämätöntä kielenkäyttöä selvinpäin olevilta ihmisiltä. Naiset pelkäävät lastensa puolesta päivittäin ja pohtivat oliko yhtään helpompaa tulla tänne kuin jäädä tapettavaksi sodan keskelle. Palaisivat jos voisivat...
Rokotukset kohdunkaulansyöpään on aloitettu kouluissa. Hmm ihan hyvä juttu, mutta olisiko mahdollista vaikka myös opettaa ettei seksielämää kannata aloittaa 12 v...
Tässä vain muutama asia mitä ihmetellyt. Joskus on hyvä tulla ulos omista luolista ja ottaa ihan oikeasti osaa maailman hätään ja kärsimykseen.
 |
| Olen toista vuotta sanoi Eva, kun ikää kysyttiin. |
 |
| Näiden kuvien ottoon meni Kirsiltä ja minulta pitkään ja hartaasti aikaa ja mielikuvitusta, että neiti pysyi paikalla ja nyrpistämättä nenää ihan kippuralle. |
 |
| Puku on aito afrikkalainen synttärilahjana saatu. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti