maanantai 12. joulukuuta 2011

Ei minulta mitään puutu...

Joulu on aivan ihanaa aikaa ja varsinkin näin kun on koko kuukausi aikaa lomailla voi ihan rauhassa laitella kaikkea ja vain myös olla. Tänään ajattelin jakaa kuitenkin joitain ajatuksia joulun sanomasta...

Joulu on meillä perinteisesti yltäkylläisen elämän aikaa; on lahjoja jos jonkinlaista, ruokaa tuhatta eri sorttia jne. Näin kuuluu ollakin ja meidän tulee nauttia elämästä, jos meillä on siihen mahdollisuus! Mutta entäpä hän jolla ei ole mahdollisuutta? Niin mitäpä minä voin oikeastaan tehdä... ei yksi ihminen voi maailmaa pelastaa ja jos ruokin yhden, muutama miljoona muuta jää nälkäiseksi tai vaille lahjaa. Eli annetaan olla vaan, suurimmalla osalla se on vielä kaiken lisäksi ihan omaa syytä, harrastaisivat ehkäisyä tai jotain... Totta kaikki, tosin ajattelin tuoda esille sanan mutta...

Raamatussa on yli 2000 jaetta, jotka puhuvat oikeudenmukaisuuden hankkimisesta sille joka ei site itse voi hankkia. Jesajan ensimmäinen luku puhuu kristityille karua totuutta: Jumala ei halua meidän sunnuntai jumalanpalveluksiamme ja rukouksiamme, jos me sillä vain osoitamme hyvää uskovaa ja unohdamme ympäröivän maailman kärsimyksen. Hän sanoo jopa vihaavansa meidän toimituksiamme!

Fida tarjoaa tänäkin jouluna erään mahdollisuuden auttaa jota kuta muuta www.taivaanlahja.net sivustolla. Se on yksi tapa, jolla voimme olla tänä jouluna mukana tekemässä jonkun toisen joulusta aavistuksen verran paremman. Eikä meidän tarvitse mennä edes Suomen rajojen ulkoupuolelle etsiäksemme jonkun joka on sorrettu tai puutteessa. Voisitko sinä auttaa häntä? Voimme todeta, että auttaminen on vain omantunnon hiljentämistä, en väitä etteikö niinkin voisi olla. Se on ehkä huono lähtökohta auttamiselle, mutta luulenpa nälkäisen olevan kiitollinen edes hänestä, joka teki sen itsekkäistä ajatusperistä.

Sinä olet ehkä tänään siinä asemassa, että sinulta ei oikeasti mitään puutu; onko hän...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti